Iittiläistä kirjallisuutta
 | Antti Pullinen Evakot.pdf (2.0 MB) Karjalaiset tulevat - inkeriläiset lähtevät. Iitin siirtoväen huollon arkisto kertoo 1939-1947. |
Lählätti min tänne Iittih - Iittiläistä elämänmenoa Aino Vallin kuvaamana Vuoden Kotiseututeos -finaalissa
Iitin Kotiseutuyhdistyksen kirja Lählätti min tänne Iittih – Iittiläistä elämänmenoa Aino Vallin kuvaamana (2015) pääsi Vuoden kotiseututeos 2015 -finalistien joukkoon. Suomen Kotiseutuliiton nimeämä raati valitsi neljä kirjaa Vuoden kotiseututeos -finaaliin 40:stä kirjaehdokkaasta. Voittajan, Kello merelle soi, valitsi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä ja voittaja julkistettiin 3.10.2015 Turun kirjamessuilla.
Lisää kirjasta valokuvien alla.
Suomen suurin yhden murteen sanakokoelma
Lehtori, filosofian maisteri Aino Elisabeth Valli (1902-1987) kokosi v. 1924-1930 nuorena maisterina kotipitäjänsä sanastoa 43 000 muistiinpanoliuskan verran ja työsti niistä 5000 sivua laajan Iitin ja Jaalan etymologis-kansatieteellisen sana- ja perinnekirjasarjan, joka käsittää neljä paksua kirjaa ja joka julkaistiin postuumisti Iitin kunnan 450-vuotisjuhlavuotena 1989.
Aino Vallin murrekeruun aineistoista ja valokuvista Iitin Kotiseutuyhdistyksen aktiivit ja iittiläisestä kansankulttuurista kiinnostuneet kaksitoista kirjoittajaa kokosi teoksen Lählätti min tänne Iittih – Iittiläistä elämänmenoa Aino Vallin kuvaamana, joka kunnioittaa Aino Vallin elämäntyötä sekä katoavaa iittiläistä kielimuotoa ja kansankulttuuria.
Kirjassa käsitellään Aino Vallin elämää sekä häen työtään Iitin ja Jaalan murteiden tallentajana sanastustyössään. Valli oli murteentaitaja itsekin ja kun hän kulki torpasta torppaan, hän sai ihmiset muistelemaan, puhumaan arjesta ja pyhästä, ja niin syntyi Suomen suurin yhden murteen sanakokoelma kontekstitietoineen.
Kirjatiedustelut:
Teosta saa Iitin kirjastosta, Iitin kunnan Monitorista, Vuolenkosken kyläpisteestä, Jaalan Apteekista ja Iitin Kotiseutuyhdistykseltä (eila.metsapelto(at)gmail.com)
Kustantaja: Iitin Kotiseutuyhdistys (2015)
ISBN 978-952-93-5591-4
Iittiläinen David Virtanen (syntyi 1856) kirjoitti nuoruudenmuistelmansa käsin yli satasivuiseen vahakantiseen vihkoon, joka on säilynyt suvun papereissa. Muistelmat päättyvät vuoteen 1882, jolloin hänet vihittiin avioliittoon Amanda Ungerin kanssa Uudenkylän kartanossa.
Virtasen nuoruudenmuistelmat on kerran painettu suoraan kuvattuna kopiona, mutta nyt se on saatettu kovissa kansissa nykyisille suomalaisille luettavaksi, koska niin mielenkiintoista on David Virtasen elämänalku ollut.
Kustantaja: Iitin Kotiseutuyhdistys r.y. (2014)
ISBN 978-952-9542-14-7
-
Lainaus sivulta 7:
"Elämäkerrallisia muistoja
Uutenmaan läänissä, Iitin pitäjän Jaalan kimolan kylässä Kärsä nimisessä torpassa heinä kuussa 21. päivä. v 1856 synnyin ja näin ensi kerran päivän valon. Äitini oli köyhä ja eikä ollut silloin viellä itsellä mitään omaa Asuntoa, ja vielläpä kaikilta halveksuttu niin kuin se onkiin aina tavalliista semmoisissa tapauksissa. Ja sentähteen luultavasti äitini silloinkin joutui sinne Köyhään yksinäiseen syrjäiseen sytänmaan metsä torppaan, jossa sai hyvien ihmisten suojaa.
Sieltä sytänmaan metsä torpasta olen ensi kerran lähtenyt Maailmalle jossa on ollut jo niin monta vaaraakin tarjona, Mutta joista Jumala on aina onnellisesti auttanut.
Olin lapsi niin kuin kaikkimuutkin enkä muista ensi ajoista ja vuosista mitään, vasta ensimmäiset hämärät muistot alkaa kankastaa kolmannen ja neljännen ikä vuoten ajoilta."
Kausala 4. heinäkuuta 1941
Muistokirja Iitin ensimmäisestä pommituksesta jatkosodassa.
Kustantaja: Iitin Kotiseutuyhdistys r.y. (2011)
